Seuraavana on vuorossa joukkueemme kokonein arvokisakävijä. Annetaanpa V-A:n kertoa itse hieman taustastaan:

-Kilpaperhokalastuksen pariin eksyin parikymppisenä, kun ammattikiekkoilu-unelmat kariutuivat. Päätin ruveta kilpailemaan lajissa, jossa tiesin olevani silloin hyvä. Myös esikuvat kuten: Antti Vappula, Markus Tandefelt, Timo Ruokonen ja Janne Pirkkalainen saivat nuorenmiehen miettimään kilpakalastusta trendikkäällä esiintymisellään.

-Parhaana saavutuksenani pidän Puolan EM-kisojen 16 sijaa. Kisa meni todella hyvin järvijaksoon asti, jonka perinteisesti blänkkäsin. Kisareissut ovat  olleet hienoja kokemuksia, mieleenpainuvimpana muistona ehkäpä Vappulan Antin takaperinvoltti Slovenialaisessa baarissa.

– Mielestäni kilpakalastuksen Suomessa on pilannut lisääntynyt särkien, ahvenien yms.. kalojen lisääminen kisakaloiksi. Oma näkemykseni on, että kun vesistöstä löytyy lohikalaa, tulee sen silloin olla ainoa kilpailukala. On hirvittävää nähdä, että ajamme satoja kilometrejä kilpailuihin jollekin joelle ja koski saa rauhassa pauhata vieressä kun kilpailijat seisovat muniaan myöten kaislikossa jahdaten särkiä. Tämä lisääntynyt trendi on saanut miettimään myös omaa jatkoa kisailussa.

– Nykyisistä kisoista parhaina pidän Karkkilaa ja Perhonjokea. Karkkila on hieno paikka ja kisat on järjestetty hyvin. Kalaa on runsaasti istutettu kisoihin. Kokonaisuudessa parhaat järjestelyt on Perhonjoella. Särkikalojen mukaan ottaminen kisakaloihin ei mielestäni ole hyväksi karsinnalle.